kahvakuula.fi forum

Mitäs tuohon sanotte? Voiko välineellä eri juttuja tekevillä olla kuitenkin jotain yhteistä?



http://marksgs.wordpress.com/2010/02/05 ... oitteluun/

Vaikuttaa järkevältä. Kuntoilun omaan osuuteen voisi lisätä että tärkeitä on myös terveys ja ehkä painonpudotus/ulkonäkö.

Mä alan olla sitä mieltä, että jos puhutaan tuosta kuntoiluosiosta ei-himoliikkujien osalta, niin muuta yhteistä ainakaan gs-harjoittelun kanssa ei ole kuin väline.

Tellervo Tavis ei tempaa eikä työnnä, vaikka sitä ylipuhuisi vuoden. Kokeiltu on. Kyllä ne heiluria tekee (useimmiten käsivoimin tietty) ja kasia ja pystysoutua, hurjimmat jopa pystypunnerrusta, mutta ehdottomasti EI työnnä tai tempaa. En tiedä miksi. Ehkä se on liian pelottavaa viedä paino pään päälle? Tai koetaan, että se on liian vaikeaa ja teknistä?


Edit: selvensin vähän

Jyrkästi eri mieltä. Ainakin toistaiseksi olen pullero-tallero-tavis. Perustreeni on työtöä, tempausta ja LC.a. Tyttären kanssa treenatessa sitten muutakin ropellijoogaa päälle. Mutta juniorikin osaa jo tempauksen vähintäänkin välttävästi.

Totta, se haitari voisi olla aika laaja.

Varmaan siinä keskellä oleellisina olisivat hyvä tekniikka ja nostamisen perusteet, joiden ideallitapauksessa pitäisi olla kunnossa.

Olen huomannut että jotkut ainakin aluksi karttavat noita liikkeitä, ja toiset taas haluavat kovastikin tehdä kun pääsevät pelon yli. Yksilöllistä?

Hyvä

Taisin ilmaista asiani vähän tökerösti. Taviksia tässä on itse kukin ja itsekin tempaan ja työnnän

Lähinnä tuo vähän turhan äkkiväärä yleistys tuli turhautumisen tunteesta kun en tuolla eräässä Suuressa Liikuntakeskuksessa, jossa itse olen asiakkaana, ole onnistunut houkuttelemaan sinänsä oikein mukavia kanssatreenareita tekemään kuulalla mitään vähänkään paneutumista vaativaa.

Väline siellä on kyllä ahkerassa käytössä, mikä on jo sinänsä hieno juttu. Jotenkin vaan välillä turhauttaa kun välineestä ei syystä tai toisesta oteta irti kaikkea sitä mitä sillä voisi tehdä. Ymmärtäisin jos kyse olisi siitä, että ohjaajat eivät opastaisi, mutta kun ei se ole siitäkään kiinni.

Aivan mahtavaa olisi, jos tuo asenne tuolla meidän salin porukoilla olisikin poikkeus!

Totta! Kaavion varsinaisen asian mä näen kyllä ihan niin kuin sinäkin, noita liikkeitä lähdin vaan miettimään, ehkä vähän sivu-urille. Asennot, turvallisuus ja perusteet on aina samat, tai ainakin pitäisi olla, oli näkökulma sitten ihan mikä hyvänsä.



On varmasi yksilöllistä. Ja luulen, että sun tapaamat kuntoilijat - suurin osa varmasti miehiä - on rohkeampia. Noi mun tapaamat on usein keski-ikäisiä naisia, joille käsipainokin on vähän vieras väline. Kuula on sitten jo jotain aivan extremeä. Kynnys on keskimäärin varmasti korkeampi sitten kokeilla mitään vähänkään teknisempää.

Varmasti, varsinkin jos ei ole oikein koskaan tullut edes käsipainoa punnerrettua pään päälle. Pään päälle nostamisen arvoa terveydellä ja keskikropalle ja olkapäävaivojen ehkäisemiseen ja osteoporoosin välttämiseen pitäisi varmaan sitäkin korostaa kyllästymiseen asti niin ehkä siitäkin tulisi houkuttelevampaa.